tiistai 23. lokakuuta 2018

Vesiongelma

Hei taas!

No eipä tule tästäkään kovin iloista kerrottavaa, vaikka edellisessä postauksessani sitä toivoin. Että siis seuraavaksi olisi jotain iloisempaa kerrottavaa.

Kuten kaikki tiedämme, mennyt kesä ja jo kevätkin, toukokuusta saakka oli yhtä hellettä ja kuivuutta.
Niinpä minun kaivoni kuivui kokonaan tuossa heinäkuun lopulla. Siitä saakka olen ollut pulassa puhtaan veden saatavuuden kanssa. Eikä sitä sadevettäkään saatu, ennenkuin syyskuun puolella ja niukasti sitäkin. Ihan tähän saakka on suuremmat sateet pysytelleet poissa näiltä seuduilta ja pohjavesi edelleen hyvin matalalla. Tätä kirjoittaessani kaivon pohjalla on jo muutaman kymmenen sentin kerros vettä, mutta se on vielä monta metriä alempana kuin pumppu.

Olen siis ollut tosi tukalassa tilanteessa. Aluksi ostin kaupasta juomavettä muutamia 5 litran pulloja, joilla sitten niiden tyhjennyttyä aloin hankkimaan vettä mistä milloinkin. Kesällä sisareni mies haki muutaman kerran äitini mökiltä 3 kilometrin päästä autolla mulle vettä, jota sitten säännöstelin tosi tarkkaan. Sitten sisareni lopetti täällä käynnit ja minä kannoin vettä pullo kerrallaan Nikulasta, kun äitiä kävin katsomassa. Matkaa on reilu kilometri ja kun voimat on mulla mitä on, niin aika raskasta on kantaa sitä vettä sekin matka. Nyt syksymmällä sitten veljeni on tuonut minulle autolla omasta hanastaan pari kertaa isomman satsin, kun hänellä sattui olemaan sellanen kätevä 100 litran umpinainen tynnyri, jossa on korkki suulla, ettei vesi loisku ympäriinsä kuljetuksen aikana.

Melkein kolme kuukautta tätä on nyt jatkunut. Kaikki huushollihommat on pitänyt ajatella uusiksi, samoin peseytyminen, pyykkäys jne.
Dialyysihoidot piti aloittaa jo lokakuun alussa, mutta jouduin pyytämään aikalisän lääkäriltä tämän vesitilanteen takia. Tarkoitus on nimittäin tehdä kotona peritoneaalidialyysiä, joka ei sinänsä vaadi vettä, mutta hygienian on oltava muuten kunnossa. Eli pitää olla puhdasta vettä, että pystyy pitämään itsensä ja kotinsa riittävän puhtaana hoidon tapahtuessa täällä kotona. Ei voi lähteä sadevesisaaveista hakemaan käsienpesuvettä kun aloittaa hoidon, joka tapahtuu siis 4 kertaa päivässä joka ikinen päivä. Kaiken pitää olla tarkkaa, ettei tule mitään tulehduksia kun on reikä vatsassa... :)
Se on siis yksi murheenkryyni tässä vesijutussa.

Niin, kesästä meni yli puolet ja syksy perään niin, että lähes kaikki energia meni ongelmien ratkaisemiseen ja ylimääräiseen työhön vain saadakseen juoda vettä, laittaa ruokaa, pyykinpesusta puhumattakaan -se jäi kokonaan syksyyn, kunnes tuli sadevettä saaveihin sen verran, että pystyi pyykkiä pesemään ja saunaa lämmittämään.
Peseytyminen siihen aikaan, kun ei vielä ollut satanut yhtään, eikä kaupasta ostettua vettä voinut käyttää saunan lämmityksessä, oli myös oma operaationsa. Mutta niin ihmeelliseltä, kuin se kuulostaakin, niin ei sitä vettä ihmisen kropan pesuun tarvita lopulta kuin litra tai pari. Kuinka niin?
Paljonko sinä lukija käytät suihkussa käymiseen vettä? Tai muuhun peseytymiseen?
Minäpä kerron, miten se toimii, jos vettä ei kertakaikkiaan ole.
Lämmitän noin 1-2 litraa vettä sopivan lämpöiseksi ja kastelen siihen muutaman froteekankaasta ommellun pesulapun/pesukintaan. Sitten laitan yhteen lappuun vähän suihkugeeliä/saippuaa ja pyyhin vartalon sillä. Sitten vaan puhtailla pesulapuilla "huuhtelu" . Ihan yhtä puhdasta tulee, kuin seisten suihkun alla valuttamassa puhdasta vettä viermäriin kymmeniä litroja.
Mutta vaivalloisempaahan tämä tietenkin on.
Olen toki tottunut myös saunassa käyttämään paljon vähemmän vettä, kuin jos minulla olisi suihku (jota ei siis ole, eikä luultavasti tulekaan), pesuvatiin vain pesuvesi ja huuhteluvedet jne... jokainen varmaan tietää nää jutut.
Mutta kaikki pesutyylit
vaatii kuitenkin sen, että sitä vettä on edes jonkin verran. Ilman sitä ihminen ei todellakaan pärjää eikä voi elää.
Niinpä olen kääntänyt uuden lehden tässä asiassa ja ollut yhteydessä Tevaniemen vesiosuuskuntaan. Asiat ovat tällä hetkellä edenneet niin pitkälle, että pian alkavat kaivuutyöt ja minunkin mökkini siirtyy vesijohtoverkon piiriin. En halua enää kokea sellaisia kesiä, kuin on ollut tässä jo muutama ja tämä viimeisin pahin, että vesi loppuu kesken kaiken.
Hurjan kalliiksi tämä minulle kyllä tulee. Taloni on ulkopuolella varsinaisen "linjan", joten joudun maksamaan triplahinnan kaivuutöistä ja muut kulut päälle, että tänne tuodaan se vesijohtoputki.

Että minä kyllä osaan tästä lähtien arvostaa puhdasta vettä.

Ps. Kuva ei liity mitenkään tähän vesitilanteeseen, se on ensimmäiseltä syksyltä täällä ja siinä näkyy vielä tuo vanha sauna, jota ei enää ole tuossa. Ja toinen isoista koivuistakin on jo poissa ja toinenkin lähtee pian... ja tiättekö mitä? loppuviikosta tulee talvi! Moi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti