maanantai 29. kesäkuuta 2020

HELTEISEN KESÄKUUN LOPPU

No niin, helteet on sitten ainakin muutamaksi päiväksi taas ohi ja vihdoin saatiin sadettakin. Lauantai-iltana alkoi yhtäkkiä jyristä ukkonen ja sitten tuli sade ja samalla sain kaikki saavit taas täyteen kasteluvesiä puutarhaan.
Enpä ole pitkään aikaan todellakaan päivittänyt näitä sivuja, enkä ole myöskään valokuvannut mitään kuukausiin. Tänään menin jo kuuden jälkeen ulos katselemaan noita istutuksiani ja vähän nyppimään rikkaruohoja kasvimaalta. Voi että, sinne on saanut kantaa vettä "kylki vääränä" tämän kuukauden aikana, kun on ollut niiiin kuumaa ja niiiin kuivaa!

Joo, otin sitten muutaman kuvan jotka nyt lataan tänne, ja katotaan sitten parin viikon päästä tai kenties heinäkuun lopussa tilannetta uudelleen näiden kuvien kohteiden kohtalosta. Onko kasvanut kasvit vai onko kuivuus ja ruskeet ruohot vastassa silloin.

Ensimmäisenä tuo viiiniköynnös. Istutin sen kesän alussa 2017. Se on kyllä pysynyt hengissä kaikki nämä vuodet ja joka kesä kasvattanut "liaanejaan", mutta yhtään kukkaa en ole siinä nähnyt, enkä nähnyt tänäkään vuonna. Keväällä katsoin, että nyt se sitten on kuollut vaikka viime talvi oli niin leuto. Tai oikeastaan talvi oli kurjista kurjin, kun ei ollut paljonkaan lunta, mutta märkyyttä oli syksystä lähtien vaikka kuinka pitkälle. Niin oletin, että sitä tämä kasvi ei kestänyt, kun yhtäkään lehteä ei tllut ja oksat kuivia ruskeita ränkkyjä jotka napsahtelivat kuolleina poikki. Leikkasin sen siis kokonaan alas, Vain noin 20-30 cm tyngät jäivät, kun ajattelin, että jos se juurakko kuitenkin vielä olisi vähän hengissä. Ja ihme tapahtui. muutaman viikon päästä siellä saunan päädyllä, kun ruohokin oli kasvanut jo ihan älyttömän pitkäksi niin seassa makasi pitkin pituuttaan viinikköynnöksen varsia. Ja nyt pari päivää sitten kun viimein päätin alkaa tehdä niille jonkinlaista tukikehikkoa, huomasin että hyvänen aika, joka oksassa on pienen pieniä marjaterttuja! Ensimmäistä kertaa! Kasvi on ollut tuolla kolme vuotta. No minä tein tuommosen aika köppäsen tukikehikon, kun taitoni ja värkkini eivät nyt muuhun riittäneet. Toivottavasti se nyt ainakin tämän kesän pelittää. Ehkä saan siihen myös talvisuojauksenkin jotenkin järjestettyä, kun tein sen tommosesta kanaverkosta ja riu´uista.


Nurmikot ovat aivan kauheita vieläkin, kun ne ehtivät palaa ihan ruskeiksi auringossa eikä tuo piieni sateenpoikanen vielä paljon asiaa auttanut, mikä lauantaina oli. Mutta tässä takapihaa näin kesäkuun lopussa. Harjaneilikka on ainoa kukka, joka on sietänyt tätä kuivuutta ja kukoistaa. Kaikki muut on kuolleet, vaikka olen jonkun verran koittanut kastellakin tuota pyöreätä kkukkamaata takapihalla, sauna edessä. Oikeastaan siinä kasvoi keväällä tulppaanit ja narsissit ja helmililjat yms. mut nehän on jo muuutekin menneet, vaan eivät olleet tänä vuonna mitenkään loisteliaita. Tai no, Helmililjat kyllä.

Ajattelin kyllä, että voisin istuttaa tuohon vielä tässä syksymmällä lisää monivuotisia. Ehkäpä vaikka jonkun pikkupensaankin, joka kestää mahdollista kuivuutta sitten enskesänä...
Tilasin muuten kahdeltakin eri puutarhalta keväällä aiika paljon kukkia ja muutaman hedelmäpuun/pensaankin. Mm. kolme saskatoonia, päärynäpuun ja luumupuun. Niistä yksi saskatooni näyttää menehtyneen (jätän vielä olemaan, jos virkoo) mutta muut voivat hyvin. Kyllä olen vettä kantanutkin niille.
Saunan terassilla on osa petunioista, jotka tilasin parin kolmen sentin mittaisina pikkutaimina Kodin kukat verkkokaupasta. Minusta kauniita ja vähän erilaisia nuo kukinnot, kuin mitä saa keväisin tuolta tokmannit kesäpihalta.


Jaahans, ehkä jatkan tästä huomenna 👵🍓



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti