Vaikka edellisessä kirjoituksessani lupailin siirtyä jo pois 40-luvulta, niin vielä tämän kerran palaan siihen kuitenkin (ja ehkä tulevaisuudessakin, jos muistan/kuulen jonkun mielenkiintoisen jutun, joka liittyy tähän aikaan). Niin ja sekin vielä, että tuo uusi "Tuntematon sotilas" leffakin on nyt juuri katsottavissa elokuvateattereissa ja on herättänyt paljon keskustelua ja tunteita pintaan monissa.
Itse en sitä ikävä kyllä pääse katsomaan, kun täältä metsän siimeksestä ei niin vain lähdetä elokuviin. Mutta kai sekin aikanaan esitetään televisiossa... ja on minulla tässä ollut viimeaikoina aika intensiivinen jakso ja kosketuspinta noiden kirjeiden kautta noihin aikoihin.
Kaikki ne kirjeet saivat minussa aikaan sen, että haluaisin tietää myös oman isäni sotaretken tapahtumat ja tunteet ja tunnelmat, miten hän koki sen ja minkälaisissa paikoissa hän oli silloin jne. Mutta ikävä kyllä hän ei koskaan kertonut meille sanallakaan mitään sodasta. Eikä me osattu kyselläkään. Jotenkin se tuntui silloin lapsena niin kaukaiselta asialta ja siltä, ettei meidän isä siellä edes ollut -muka, vaikka olihan hän.
Mutta mennäänpä nyt tuon otsikon mukaisiin asioihin. Eli äitini Marjatta ja hänen ainoa sisarensa Aune, aloittivat kumpikin koulunkäyntinsä Tevaniemen kansakoulussa juuri 40-luvulla. Marjatta oli ekaluokalla -41 ja Aune -45.
Löysin kesällä tuolta vanhasta suutarinverstaasta laatikon, jossa oli heidän koulukirjojaan:
Ensimmäisenä on maantiedon kirja "Isänmaa ja Maailma".
Useimmat kirjat kulkivat oppilaalta toiselle, eli niitä ei saanut omaksi, ennenkuin ehkä sitten, jos ei enää samasta perheestä tullut uusia oppijoita. Näissäkin kirjoissa on useimmissa sekä Marjatan, että Aunen nimikirjoitus ja luokka, milloin ovat näistä kirjoista opiskelleet.Tässä on kuitenkin vain merkintä;
Aune Nieminen III lk -47 - 48.
Kirja on painettu Werner Söderströmin kirjapainossa Porvoossa 1947, mutta sen ensimmäinen versio on vuodelta 1931. "Alkusanasen" jälkeen on lisäys:
"Kymmenenteen painokseen on tehty Euroopan muuttuneen poliittisen tilanteen vaatimat korjaukset. Sitä paitsi on uusittu varsinkin väkilukuja koskevat numerotiedot."
Varsinainen oppikijra alkaa jaksolla "Koti ja kotikylä".
"Suomen kansan vaiheet muun maailman tapahtumien yhteydessä" on historian oppikirja.
Se on painettu 1943 samassa paikassa kuin edellinenkin.
Tämä kirja on ollut molemmilla tytöillä. Ensin on nimikirjoitus;
"Marjatta Nieminen 1943-1945 V-VI lk." ja sen alla;
"1946 Aune Nieminen"
Ilmeisesti Aune oli käyttänyt kirjaa myös lehtiprässinä, kun kirjan välissä oli parikin kuivunutta puun lehteä. Ehkä syreenin lehti toinen ja toinen oli vähän sitä isompi, en tiedä minkä puun tai pensaan... molemmat olivat muuttuneet aikojen kuluessa tummanruskeiksi, mutta muuten ihan ehjiä.
Tästäkin kirjasta jälleen ensimmäinen "luku", eli tässä tapauksessa "Johdanto"
Jälleen molempien tyttöjen käytössä ollut. Ensin Marjatalla kolmannesta luokasta ja sen jälkeen Aunella. Tämä on viides painos, joka on painettu Helsingissä Raittiuskansan kirjapainossa 1943.
Ensimmäinen painos on tosin jo vuodelta 1928. Tähänkin kirjaan on tehty lukuisia muutoksia, mm kieliasuun ja "luonnon-opilliseen osaan". Sekä myös suppeutettu "kurssia" koska "opettajiston keskuudesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että nykyisilla kansakouluille varatuilla tämän aineen oppimäärillä ei ehditä kurssia täysin läpikäydä."
Ja niinollen kirjaa supistettiin "vähemmän tärkeissä kohdissa kaikkiaan 20:llä läksyllä".
Luonnontiedon kirja alkaa aiheella puutarha.
Tulin muuten siihen tulokseen, että mun pitää lukea tämä kirja, samoin kuin tuo historia ja maantietokin. On senverran mielenkiintoisia, kumma kyllä, vaikkei nää koulussa kiinnostaneet yhtään. Aika samantyyppisiä ne kirjat oli varmaan munkin aikana, vaikken juuri näitä muistakkaan. Mutta tuon seuraavan muistan kyllä hyvinkin. Olen melko varma, että minullakin oli tuo "Valistuksen mittausoppi".
Tämä kirja on painettu Raittiusseuran kirjapainossa Helsingissä 1944.
Tästä en olekaan näemmä ottanut "aloituskuvaa" mutta ensimmäinen oppitunti käsittelee mittausta ja ensimmäisenä pituusmittoja.
Siinä on oikein kuvakin, jossa pojat ovat heittäneet keihästä ja sitten mittaavat mittanauhalla, kuinka pitkä heitto oli :)
Alkulehdillä on teksti:
"Kouluhallitus on tämän tammik. 21 p:nä 1927 hyväksynyt maalaiskansakouluissa oppikirjana käytettäväksi."
Itse kirja on tehty jo vuonna 1925.
Muutoksia on tullut viidenteen painokseen vuonna 1935, sekä kuudenteen painokseen vuonna 1938.
Tämä kirja on seitsemäs painos joka on painettu 1941, eikä siihen ole tehty mitään muutoksia, vaan "sitä voidaan käyttää rinnan edellisten painosten kanssa."
Kirjan opetus alkaa kymmenjärjestelmän johdolla.
Siinäpä ne olikin sitten kirjat, jotka ovat säilyneet. Varmaan on ollut muitakin kirjoja, mutta ovat tuhoutuneet, tai kerätty koulussa pois. Ehkä nämä kappaleet ovat olleet jo tuolloin senverran loppuunkuluneita, että ne on saanut pitää itsellään. Onhan noista osasta kannet melkein irti jne.
Mutta kun kerran lupasin muitakin esineitä, niin tässä olisi ensin Veli Matin silmälasit ja niiden kotelo. Kenttäpostikirjeenvaihdossa Matin ja hänen äitinsä välillähän näistäkin puhuttiin. Kun Matin rillit olivat "valtion hommissa" eli sodassa menneet rikki, mutta kun ei sieltä ehtinyt edes silmälääkäriin... kun piti tapella. Mutta ilmeisesti viimeisellä lomallaan Matti sitten kuitenkin kävi Tampereelta hommaamassa uudet lasit. Nimittäin löysin myöskin silmälääkärin paperit, joista asia selvisi. Eivätkä nämä lasit tosiaankaan ole rikki. Kokeilin niitä päähäni, jotta näenkö niillä mitään ja kas kummaa, mä näen noilla ihan hyvin, joten meillä Matin kanssa on molemmilla "samaa vikaa" eli likinäköisyyttä. Papereista näin, että Matin lasit ovat noin -2 luokkaa, kun itselläni on -3 lasit. Mutta näin kyllä mielestäni kohtalaisen hyvin noilla, joten se yksi miinus ei niin paljon kai sitten vaikuta.
Sit laitan vielä muutamia kauniita äitienpäiväkortteja, joita Elli-mummulle on tullut 40- ja 50-luvulla. Näitä on kyllä huimasti vielä lisääkin... tarttis keksiä niistä jotain kivaa seinälle vaikka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti