Hilman ja Toivon häät.

Tänä syksynä pihakoivujen lehdet ovat ruskeita, ei lainkaan ihanan keltaisia.  Niitä lehtää nyt ilmassa, kun lähes jatkuvasti tuulee ja sataa. 

Eilinen oli vähän aurinkoisempi ja melko lämminkin, mutta kyllä vaan iltapäivän puolelle kun päästiin, aika rankka sadekuuro tuli taivaalta. Onneksi olin koko eilisen aamupäivän pilkkomassa polttopuita ja vielä ehdin sen jälkeen vähän pihamaata laittaa. 

Sisälle tultuani, laitettuani ruuan ja syötyäni menin hetkeksi pitkäkseni.

Silloin kaatosade alkoi.

Tänään onkin sitten huomattavasti viileämpi päivä. Ajattelin myös tänään mennä vähän pilkkomaan  puita, mutta saa nähdä nyt... 

Keväällä ostamani halkopino täytyisi kyllä saada pienittyä uuneihin sopiviksi ja saada suojaan tuolta pressujen alta katon alle. 

Poikani niitä kyllä jo aiemmin kesällä pilkkoi melkein puolet pinosta, mutta vielä on jälejllä se toinen puoli, eikä hänkään oikein ehtisi nyt, kun nikkaroi tuota omaa mökkiään. No, kaikella on aikansa.

Ajattelin nyt kuitenkin kirjoittaa taas vähän noista menneistä ajoistakin.

Palataanpa siihen, kun sisällissodasta oli kulunut parisen vuotta. 

Monet sukulaismiehistäni ovat kuolleet, toiset ovat olleet vankileireillä ja pakkotöissä. Elli-mummun veli, Toivokin. Myös isän isä Taavetti, joka oli Tammisaaren vankileirillä. 
Elämä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa jatkumaan arkisena puurtamisena. Menneitä ei juuri muistella, eikä niistä varsinkaan puhuta, jos aiotaan säilyä hengissä edelleen ja saada jotain työtäkin.

1920-luku tuo uusia alkuja. Avioliittoon kuulutetaan toukokuussa työmies Taavetti Vihtori Tuominen Kiialan kylästä ja talollisen tytär Aliina Amanda Pakkanen Miettisistä. He saavat jo saman vuoden marraskuun alussa pienen Rauni tytön, jota kohtaa kätkytkuolema, elettyään vain 9 päivää. 
  Toivo Tuominen, Ellin veli vihitään avioliittoon Leutolan kylästä kotoisin olevan Hilma Tienarin kanssa. Toivo on kirvesmies ja käy rakentamassa hirsitaloja setänsä David Ojalan kanssa. David, samoin kuin tämän veli Adam Mattila, säilyivät hengissä, Teemu veljen saadessa surmansa vuonna 1918.
Tuohon aikaan oli varmaan vaikeaa viettää häitä ja saada valokuvaajaa. 

Valokuvaaja Nestori Karlssonkin kauppalasta, oli murhattu ja hänen kotinsa tuhottu. Hän oli johtavia hahmoja työväen asioissa sodan aikana.  

Toivon ja Hilman häistä on kuitenkin kuvia. Ainakin iso ryhmäkuva häätalon edustalla. Kuka sitten lieneekään ollut kuvaajana.

 Ellin poikia kuvassa ei ole, he ovat olleet liian pieniä otettaviksi häihin mukaan. Koivut koristavat häätalon porraspieliä, joten on kesä. Talo on Yliruusin talo Tevaniemessä. Siinä talossa toimi ensimmäinen kansakoulukin tällä kylällä ja sittemmin se siirrettiin työväentaloksi "Pretikkaan"

 

 kuvassa vasemmalla Elli Tuominen. Pöydän takana  Hilma Tienari ja istumassa hänen tuleva, tai ehkä jo olevakin miehensä Toivo Tuominen. Tästä kuvasta kun ei oikein tiedä, että onko tämä kihlakuva, vai otettu muuten vaan, mutta ainakin se on aika lähellä heidän häitään, joko ennen, tai jälkeen.

Tuohon aikaan näytti olevan "muotia" ottaa pariskunnista kuvia niin, että myös joku kolmas henkilö suvusta oli kuvassa mukana.

Myös tässä kuvassa on kolmen ryhmä ja jälleen yksi heistä on mummoni Elli. Hän seisoo nyt tuolla takana ja tämä kuva on selkeästi varhaisemmalta ajalta, kuin edellinen kuva. Niin, tuo toinen nainen on siis Hilja Maria Tuominen, joka meni naimisiin Johannes Kiviluoman (Jussi Luoma myöh.) kanssa ja he saivat 1914 tyttären Aune Marian. Tämä kuva voisi siis hyvinkin olla jo vuodelta 1913, tai -14, jollloin Elli olisi kuvanottohetkellä 15-16 vuotias. Ja kasvoista näkyy, ettei hän juuri sen vanhempi olekaan. 

Seuraavassa kuvassa on kuitenkin pääosassa Hilma ja Toivo ja heidän häänsä. Ihan koko hääväki ei ole mahtunut kuvaan, mutta luullakseni morsiusparin läheisimmät sukulaiset ovat kuitenkin näkyvillä. En tunnista kovin montaa, mutta olen leikannut kuvasta pienemmiksi ryhmiksi joitakin, joita luulen tunnistavani. Morsiuspari on kyllä helppo tunnistaa kuvan keskeltä, morsiamella kukkaseppele päässä ja sulhasella kukka rintapielessä.

Tämä porukka on ihan selvästi Rautamäen sakkia (Luoman Mattihan oli alun alkaen viralliselta nimeltään Nestori Matias Rautamäki, joka otti äitinsä tyttönimen Luoma)  ja nutturapää, josta näkyy vai nsilmät ja iso nuttura, on Elli. Hänestä oikealle on Kalle Rautamäki. Kalle on helppo tunnistaa monistakin kuvista. Hän muutti aikanaan Miettisistä Tampereelle ja sieltä myöhemmin Lappeenrantaan, jossa hän omisti leipomon ja virvoitusjuomatehtaan "Titania".
Etualalla olevat nuoret miehet ovat Rautamäen veljeksiä myöskin, oikealla Aleksi ja toisen nimeä en nyt juuri muista.
Aleksi muutti myöhemmin Amerikkaan ja perusti siellä perheen. (Sain muuten Veli-Matin kenttäpostikirjeistä senkin tiedon, että Aleksi oli kuollut ameriakassa joulukuussa -41, pudottuaan veneestä mereen)
Myös alla, oikealla olevassa kuvassa on Rautamäen perheeseen kuuluva nainen, tunnistan hänet myöhemmin näkemistäni kuvista, mutta en tiedä hänen nimeään.

Vasemmalla on luullakseni Hilja Maria Luojus, entinen Luoma, os. Tuominen. Ehkäpä hänen vierellään oleva pikkutyttö on hänen 1914 syntynyt tyttärensä Aune. Hiljankin mies Jussi kuoli Hämeenlinnan vankileirillä 1918 ja Hilja meni sitten uusiin naimisiin Artturi Luojuksen kanssa ja muistaakseni heidän ensimmäinen lapsensa Onni syntyi 1920. Kuvassa Hilja näyttää ihan siltä, kuin olisi raskaana, eli joko hän odottaa Onnia, tai sitten seuraavaa lasta Kerttua, joka syntyi 1922, mutta silloin häät olivatkin olleet vasta 1922 ja hääparinkin ensimmäinen poika Jaakko, syntyi jo 1921. No, mene ja tiedä, eikai nuo vuosiluvut niin kauhean tärkeitä ole, pääsasia on se, että on kiva tunnistaa ja katsella sukulaisiaan ja saada vähän tietoa heidän elämästään silloin ennen.
Ja sitten tässä alla vielä itse hääpari irtileikattuna ryhmäkuvasta. Valitettavasti kuvassa on ollut joku tahra tai muu "häiriö" juuri sulhasen naaman kohdalla suupielessä, mutta kyllä hänestä nyt selvän saa.

Niin kuluivat vuodet. Toivonkin perhe kasvoi. Ensimmäinen lapsi Jaakko, kuoli kyllä kaksi
vuotiaana, mutta samana vuonna kun hän kuoli, syntyi toinen Jaakko-poika perheeseen ja sitten vielä kolme tyttöä ja kuopuksena vielä poika. Tämä toinenkin Jaakko kaatui sitten jatkosodassa 1943, aivan kuin serkkupojat Jorma, talvisodassa -40 ja Veli-Matti jatkosodassa -42.
Toivottavasti sukulaiset eivät pahastu, jos olen olettanut väärin näitä vuosilukuja ja otan mielelläni korjauksia vastaan, jos jollakin on tarkempia tietoja. Ja muutakin tietoa.

Minä tutkin asioita paljon kyllä ja etsin tietoa historiankirjoista, kirkonkirjoista, valokuvista jne. Olisikin tosi hienoa, jos aina olisi valokuviin merkitty taakse tai jotenkin milloin ja missä kuvat on otettu. Mutta läheskään aina niin ei ole ja sitten joutuu arvailemaan ja tekemään päätelmiä toisten kuvien ja muun tiedon valossa.

Lisäsin vielä tämän yhden kuvan ja päätelmäni siitä, kuka on kuvassa. Minusta tämä mies on Nestori Matias Rautamäki, eli Matti Luoma. Ainakin hän on Rautamäen poikia, mutta siitä päätellen, että valokuva on todella kulunut jokapuolelta ja etenkin kulmistaan, sitä on varmaankin pidetty lompakossa mukana. Se ei siis ole aina ollut albumissa. Se on pehminnyt kulmistaan ja muutenkin ja lisäksi se on nykyisin albumissa, jonka kannessa on teksti "Valokuvia asevelvollisuusajaltani", eli siellä on lähinnä poikien armeija- ja sota-ajan kuvia ja muita perhekuvia, paljon juuri Rautamäkiläisistä. Siten Elli on myöhemmin laittanut sinne poikien kuoltua muitakin kuvia,varmaan tämänkin... joka on saattanut olla jomman kumman pojan rahapussissa. Muistona isästä, jota kumpikaan ei voi muistaa, toinen ei edes koskaan nähnyt.