Hyvästi vanha sauna.

Vuosi sitten, kun muutin tähän mökkiin, nostin vintalla kaivosta vedet ja raahasin niin tupaan, kuin saunallekin. Kun tuli kevät ja maa suli, löysin maanpäältä kulkemasta vesiletkun saunalta kaivolle ja saunalla olikin vesiautomaatti. Se vain oli talveksi tyhjennetty jäätymisen estämiseksi, koska oli kylmässä tilassa ja koska vesiputkikin kaivolle kulki maanpinnalla. No, siskonmies sen pumpun sitten laittoi kuntoon ja niin sain koko kesän hanasta vettä saunalla ja sieltä kannoin sitten tupaankin ämpäreillä. Se helpotti paljon.
Sitten loppukesästä koitti se päivä, kun hanasta ei tullut pisaraakaan enää vettä. Ihmettelin suuresti, että mitäs nyt on tapahtunut? Pumppuko rikki, vai mitä? No, vesi oli mennyt kaivossa ihan alas ja luulin että se johtui siitä, mutta ehkä siellä letkussa vain oli ilmaa jostain syystä.. Joka tapauksessa, jouduin ottamaan jälleen vintan käyttöön ja kylläpä se tuntuikin raskaalta. En millään enää olisi halunnut vintata vettä syvältä kaivosta, kun olin tottunut päästämään sitä hanasta ämpäriin.
Olihan minulla tuolla myös sellanen uppopumppu, mutta sitä vain ei oltu sitten laitettu kaivoon, kun tuolla oli tuo automaattikin. Nyt aloin kuitenkin suunnittelemaan, että heti, kun kaivoon tulee lisää vettä, niin se uppopumppu laitetaan sinne. En halunnut enää jäädä seuraavaksi talveksi pelkän vintan varaan. Elokuun lopun raahasin ruokavedet äidin luota ja mistä milloinkin. Saunassakin kävin äidillä pari kertaa.
Syksyllä alkoi taas olla kaivossa vettä jopa saunomiseen ja pyykinpesuunkin hieman, mutta sitten kävi niin, että sauna menikin käyttökelvottomaksi.

Sauna päivä sen jälkeen, kun muutin taloon

Vanha söpö sauna. Olihan se kaunis ulkoapäin ja sen sisälläkin oli minulle kymmeniä, ellei satoja muistoja lapsuus ja nuoruusajoiltakin, jolloin olen tuossa saunassa saunonut ja sen pihamaalla leikkinyt, kun äiti tai mummo on pessyt pyykkiä saunan edessä, kuten minä nyt ensimmäisenä kesänäni.
Saunan rakensi vanhoista hirsistä Arttutaata vuonna 1938. Se on palvellut monta sukupolvea ja nähnyt paljon. Muistan eräänkin kerran, kun olin saunassa "vanhamummun" kanssa ja sain siellä häkää päähäni. Lähdin saunasta hoiperrellen lumihangessa olevaa kinttupolkua pitkin taloon päin ja minusta tuntui, että en pääse millään taloon saakka, mutta pääsin kuitenkin kuistille asti, ennenkuin pyörryin kolisten lattialle. Kun heräsin, olin tuvassa sängyssä ja mummu antoi minulle sokeripalaan laitettuja "kantfärkin tippoja" kuten meilläpäin sanottiin. Siis Kamferia. Olin tuolloin jotain 10-vuotias.
Saunassa oli silloin sisäpuolella mustat hirret näkyvissä ja L:n mutoiset lauteet. Kiuas oli iso kertalämmitteinen. Sittemmin mummu ja taata olivat siirtyneet jatkuvalämmitteisiin ja se vanha kertalämmitteinen pönttö on vieläkin tuolla saunan takana kiviaidassa. Aion ottaa sen sieltä ensikesänä ja tehdä sillä jotain...

Kevät lähenee. Saunan eteisen romut on nostettu ulos.

Sauna on myös jossain vaiheessa laudoitettu päältä ja maalattu punaiseksi. Myös sisällä oli tehty muutoksia. Hirret oli peitetty vanhoilla sanomalehdillä ja niiden päälle naulattu kovalevyt. Kun nekin on ilmeisesti menneet jotenkin pilalle, on tätini älynväläys ollut laitattaa sisäseiniin lastulevyä. No, minullehan tuo selvisi vasta kevättalvella, kun aloin ihmettelemään, että miksi siellä haisee niin kummalliselta. Kun päivät vähän valkenivat ja kun tutkin saunan seiniä vielä lampun kanssa, niin näin, että kaikki lauteiden alle jäävät osuudet olivat homeessa ja paisuneet ne levyjen helmat. Myös saunan kiuas oli täysin puhkipalanut, niin, että pelkäsin puiden tippuvan lattialle palamaan, kun sytyttelin kiukaan alle tulia.

vanha fillari saunan nurkalla kesällä 2015

Jouduin kuitenkin käyttämään tuota vanhaa saunaa helmikuusta  syyskuuhun saakka, ennenkuin Sebelle tuli aikaa, että aloimme kunnostamaan sitä. Se oli ihan syyskuun alkupäiviä. Teimme suunnitelman, että revitään ne homeiset levyt pois ja laitetaan joku paneeli tai vastaava tilalle ja sitten uusi kiuas. Itseasiassa sain käytetyn, mutta hyvässä kunnossa olevan kiukaan siskoltani, ei tarvi kuin laittaa paikalleen.
Mutta mikä meitä kohtasikaan, kun revimme mädät lastulevyt ja sen alla olleet kovalevyt ja sanomalehdet sun muut. Osa alta paljastuneista hirsistä suorastaan karisi saunan betonilattialle. Ne olivat ihan lahoa mössöä. Tai jauhoa. Kauhistuimme ja mietimme hetken, mitä nyt teemme. Emme osaa kumpikaan vaihtaa hirsiä ja mistä niitä ylipäätään hommaisimme. Ja tuo vanha sauna oli muutenkin niin epäkäytännöllinen pienine eteisineen ja mataline ovineen, joihin usein löimme päämme, pitkiä ihmisiä kun olemme. Teimme siis nopeasti ratkaisun uudesta saunasta.
Niin sanoin hyvästit vanhalle saunalle, joka oli palvellut lähes 80 vuotta ja otin siitä irti ikkunat ja kaiken mahdollisen terveen materiaalin, jota voin käyttää uudessa saunassa ja niin aloimme nopeasti rakentamaan uutta pikkuista pihasaunaa talon taakse. Ihan eri paikkaan, kuin entinen. Mutta se on taas toisen kertomuksen paikka. Tässä kuvia vanhan rakkaan saunan tiimoilta:

 Tässä kuvassa vanhasta saunasta on jo irrotettu ikkuat, tilalla on muovia. Myös peltikatto on otettu uuteen saunaan ja ulkovuorilautojakin irrotettu jo osa käytettäväksi uudessa saunassa.

 Nämä mustat hirret muistan jo lapsuudesta. Ne oli vuosikymmenien ajan peitettynä erilaisilla levyillä, mutta joku toukka tai liekö ajan hammas kuitenkin murentanut näitä hirsiä niin, että ei niistä enää ollut saunaksi... Tuo sininen jakkara tuo mieleeni rankan syksyn, kun lauteet jotka tuossa nurkassa oli. purettiin ja lämmitin vielä siitä huolimatta tätä saunaa, kun muutakaan ei ollut. Uusi oli kyllä rakenteilla, mutta siinä meni melkein 3 kk ennenkuin siellä ensimmäiset löylyt lyötiin. Istuin siis tuolla pilkkopimeässä jakkaran päällä (oli tosin yks kynttilä palamassa) ja heittelin löylyä vieressä näkyvälle kiukaalle. Ikkunareiäthän oli peitetty mustilla muoveilla.

 Tässä kuvassa näkyy sellainen historian havina, että sauna on meinannut palaa joskus. Seinässä oli puinen hylly lyhtyä tai kynttilää varten ja joskus mummun ja taatan aikoihin on ehkä kynttilä sytyttänyt seinän, mutta se on ehtinyt palaa vain muutaman millin paksuudelta.

 Tässä niitä tuhoja sitten... pieniä reikiä siellä täällä ja kun hirttä vähän koputteli, niin valtava murukasa valui lattialle

Noita luukkuja löytyi hirsistä useita, joten on varmaan ollut jonkun savusaunan tai riihen hirsiä, joista on tämä sauna aikanaan tehty. Ehkä useammastakin vanhasta rakennuksesta otettuja hirsiä.

 Näkymä saunasta eteisen puolelle, jossa se vesipumppu kesän puhisi ja sihisi mulle vettä.

Olihan siellä terveitäkin hirsiä ja niistä aion tehdä jotain kivaa muistoksi ensi kesänä.