V. Korhosen päiväkirja osa 3

 .... jatkuu siitä, kun ovat olleet jo hetken aikaa Kokkolassa...

8/4 

Huhut, joita täällä liikkui, ottivat useimmat, olkoonpa ne kuinka mahdottomia tahansa, hyvin myötätuntoisesti vastaan, jos ne olivat täällä murjuissa oleville mieluisia. Maaliskuulla levisi huhu, että 6000 punakaartilaista oli tullut Haaparannasta Suomen puolelle ja niitä vastaan oli lähetetty Kokkolasta valkokaartilaisia. Pääsiäisen aikaan taas kerrottiin kasakoita tulevan Kantalahdesta (vai olisko Kontulahdesta, en saa oikein selvää) ja Rovaniemen rata on jo niiden hallussa. Saksalaisten maihinnoususta on monta kertaa huhuttu, mutta perättömiä ne ovat olleet. Nyt taas on tieto, että toisia on noussut Hangossa, toisia Vaasassa.

9/4

Nyt kuului taas, että Vaasassa maihin tulleet ovat olleet aseettomia. Ohtonen sanoi tänä aamuna esikunnassa käydessään nähneensä Valkoisessa Suomessa painettuna, että valkoiset ovat Tampereella kärsineet suuren tappion. Eilen illalla kerrottiin kuullun esikunnan kansliasta keskustelua, että valkoiset ovat Tampereella kieltäytyneet punaisia ampumasta ja kartassa sanottiin rintamalinjan kulkevan Tampereen kautta idästä länteen. Kaikki tämä näyttää, että punaiset ovat virittäneet vaan ansan Tampereen antaessaan valkoisille. Ehkenpä tämä on alkuna rauhantekoon. Kyllä hyvä olisi, että rauha tulisi, me pääsisimme täältä pois ja tällä puolella olevat pakolaiset kotiinsa, kukin töihinsä. Sillä jos tätä kauan jatkuu, on ensitalvena nälkäkuolema kaikilla edessä. Eräässä huoneessa oleva Kokkolalainen Myllykangas suunnitteli joukkokarkaamista ja lähetti siinä tarkoituksessa paperilapun kiertämään eri huoneissa. Meidän huoneessa astetuttiin jyrkästi kielteiselle kannalle. Tiedettiin kuularuiskujen olevan asetettuna määräpaikkoihin karkaamisen estämiseksi ja jos se onnistuisi, niin pian olisimme uudestaan kiinni ja elämä loppuisi siihen.

10/4

Muutettiin meidät toiseen huoneeseen. Saimme hauskemman, mutta vähän pienemmän. Pääsimme toiselle laverille, jonka päällä ei ollut kolmatta, joten emme silmiimme rosika saaneet. Jo useita viikkoja aikaisemmin olin päässyt, opettaja Isomäen muutettua toiseen huoneeseen, murjun päälliköksi. Ennen tähän huoneeseen muuttoa tuli komentatti kutsumaan minua, luulin kuulusteltavan, mutta hän veikin minut katsomaan tätä uutta murjua ja ilmoitti, että saamme muuttaa tähän. Oli näet tapahtunut syfiilitarkastus ja murjustamme sen vuoksi erotettiin muutamia ja miesluku väheni. Isomäen muuttoon syynä oli taas se, että hän turhasta asiasta riiteli maalari Laakson kanssa ja riidassa käyttäytyi niin ala-arvoisesti, että häpesi itsekin ja pyysi saada muuttaa erääseen pieneen huoneeseen, jossa oli herrasmiehiä: Railo, Seppälä, Videmark y.m.

11/4

Tänä päivänä on Kokkolassa suuri surujoukko. Rintamalla kaatuneita kokkolalaisia oli tuotu ja heidät haudattiin. Kaikki liikkeet sanottiin olevan suljettuja ja liput puolitangossa. 

13/4

Ei tullut pitkäaikaiseksi olomme tässä huoneessa, sillä jo tänään taas muutettiin entiseen kansliahuoneeseen, jossa sanottiin olevan tilaa 100 miehelle, vaikka on kokolailla pieni. Mutta kun on 3 lavaa päällekkäin ja lattia neljäntenä, niin sillä lailla sitä tilaa tulee. Sataa miestä sinne ei kuitenkaan pantu, vaan 77. Kun huoneen suuruus oli 6,65x7 m, on sen pinta-ala 46,55 neliömetriä ja kun korkeus oli 5,2 m, on sen tilavuus 242,06 kuutiometriä, josta kunkin miehen osalle tulee 3,14 kuutiom. Ja kun uunin tila 6 kuut.m otetaan pois ja 3 miestä tuli lisää ja miestä kohden ilmaa vaan 2,95 m3. Ei kai sitten ilma ole parasta lajia, kun koulussa tarvitaan 5 m3 ja asuinhuoneessa 15 m3.

26/4

Muutettiin Vaasalainen kansanedustaja Aapo Harjula Vaasaan sairaalaan, kun oli sairastunut. Hän ennätti olla huoneessamme vain muutamia viikkoja.

27/4

Ei mitään tärkeämpää ole tapahtunut. Edellisellä viikolla on tästä huoneesta alkanut käydä muutamia miehiä kaunpungin töissä, useimmat sepelinhakkuussa ja saaneet kaksinkertaisen leipäannoksen. Sepille on maksettu 90 penniä päivästä ja saavat tällä rahalla hankkia lisää ruokaa. Leipäannos olikin jo vähennetty 50 g.an

28/4

Tänä aamuna teki Nisula itsemurhayrityksen kansliahuoneen sivussa olevassa käytävässä. Nuora oli kuitenkin heikko ja katkesi. Ennätti kuitenkin pyörtyä. Kun hän oli meidän huoneessa, olin Railon kanssa häntä pois hoitamassa. (Railo oli farmaseutti, maisteri ja viimeksi sos.dem. sanomalehden toimittaja Sortavalasta) Nisula tuotiin Huoneeseemme ja hän makoili vaan eikä puhunut mitään. Hän oli entinen aliupseeri Evosta ja kerrottiin hänen kiväärillä ampuneen erästä agronomia, kun se oli kiivennut akkunasta Nisulan huoneeseen. Useita viikkoja hän oli Kokkolassa ollut jo vähän sekapäinen, hiljainen ja antoivat hänen työkseen lakaista käytäviä ja kansliahuonetta. Seuraavan päivän iltana kävi komentantti häntä katsomassa ja sanoi vietävän hänet Niuvanniemen parantolaan. Myöhemmällä tultiinkin Nisulalle ilmoittamaan, että hän saa ottaa kamppeensa ja valmistautua lähtemään. Oli merkillistä, että hän selvisi ja tuli puheliaaksi ja sai sen varmuuden, ettei häntä parantolaan viedä, vaan surmattavaksi. Joku tarjosi hänelle leipää, sanoi hän; en tarvitse enää, ei minua Niuvanniemeen viedä vaan ammuttavaksi. Joku tarjosi savuikkeen. Sen hän otti sanoen; poltanpahan piruuttani viimeisen savukkeen ja kun hänet huudettiin ulos, sanoi hän; pankaapas pojat mieleenne, lähteekö tästä murjusta toista poikaa niin vapaalla mielellä kuin minä! Jätimme hänet hyvästi ja luulimme hänen päässeen parantolaan. Toisin kävi. Pian saimme tietää, että samana iltana oli viety 47 miestä Kruunubyn aseman lähelle metsään ja siellä ammuttu. Samassa joukossa meni Nisulakin. Merkillinen aavistus hänellä oli. Toiselta taholta vakuutettiin, että juttu on perätön, vaan Nisula vietiin kotipuoleensa.

5/5

Kaikki menee vanhaa latuaan. Uusia miehiä tuodaan vaan tänne vankilaan. Tänä aamuna tuotiin kaikille nahkalaput rintaan pantavaksi. Nimi näyttää katoavan, kuten vanhan Venäjän vankiloissa. Olo näyttää tulevan pitkäaikaiseksi, vaikka ruoka yhä vähenee ja huononee. Kolmena päivänä oli keitetty mädänneistä kaloista soppaa, jossa ei ollut yhtään perunaa, ainostaan muutamia kalanruotoja. Yhtenä päivänä annettiin hyvistä kaloista keitettyä soppaa, mutta oli niin suolaista, ettei sitä voinut syödä, eikä siinäkään kaloja löytynyt. Päivälliseksi aiottiin antaa samanlaista, mutta pyynnöstämme se jätettiin antamatta. Sen sijaan saimme silakoita 18 kpl suolaliemin ja kun niistä liotettiin liika suola pois, niin tuli hyvä päivällinen. Kahtena päivänä emme saaneet perunoita ollenkaan ja sitten neljänä päivänä pakillisen seitsemään mieheen. Nyt sunnuntaina ei taas saatu perunoita.

9/5

Kaksi päivää takaperin karkasi 8 miestä sepelimäestä työmatkalla. Niistä oli nyt yksi saatu kiinni ja tuotiin ammuttavaksi ja samalla kertaa se, joka oli pakoa auttanut siten että työstä palatessa oli ilmottautunut hänen numerollaan. Eräänä päivänä oli Oskari Kuivanen saanut työssä ollessaan kuumeen, eikä jaksanut lähteä työhön. Kun ruuanjakajat eivät hänelle nyt antaneet kaksinkertaista leipäannosta, suuttui hän ja läksi kuumeesta huolimatta kivenhakkuuseen. Häntä kiellettiin, mutta ei hän siitä huolinut, vaan lähti. Ei hänen kuumeensa pahentunut, vaan vähitellen parani mies.

10/5

Tänä aamuna kuoli ratavahti Laakkonen nälkään. Kerrottiin hänessä myös olleen keuhkotaudin. Hänelle oli tullut aikaisemmin kotoaan evästä, mutta sitä ei oltu annettu. Hän oli ennen kuolemaansa käynyt kansliasta leipää pyytämässä ja sanonut kuolevansa, ellei saa, mutta ei saanut sittenkään. Päivää ennen kuolemaansa oli hän tovereiltaan pyytänyt leipää, mutta ei ollut kellään. Tämä kuolema vaikutti sen, että sairaille annettiin lisää ruokaa sinä päivänä. Meidän huoneen terveys on koko hyvä, verrattuna toisiin murjuihin. Vaan noin 4-5 ollut yhtaikaa sairaana. Nieminen oli kaikkein heikoin. Suonen tykintä oli 160 kertaa ja sen kuumeen jälkeen oli hän vallan sekaisin ja luulimme hänen menettäneen järkensä ainaiseksi, mutta selvisi vaan taas aika nopeasti.

15/

Tänä aamuna kuoli Jaakkimasta kotoisin oleva Pärssinen. Tänä päivänä saimme myös vallan outoja tietoja. 13. päivänä pääsivät vapaiksi opettaja Kalle Isomäki ja maalari Kalle Laine Jämsästä. Heitä tulivat hakemaan pari miestä Jämsän esikunnasta, toinen vanginkuljettaja Saari ja olivat Kertoneet vievänsä heidät kotipuolelleen kuulusteltaviksi. Kun Isomäelle käytävässä jätin hyvästit, oli hän kovin hermostunut. Laine oli iloinen päästessään täältä. Isomäki oli ollut jo muutamia päiviä kaupungilla vapaana, kävi vaan joka päivä ilmoittautumassa esikunnassa.  Saari oli näyttänyt valtakirjan jonka nojalla hän sai viedä miehet Jämsään. Hän oli sanonut olevan valallinen todistaja, että Isomäki on ollut punakaartin johtaja ja että hänen toimestaan on ammuttu 16 miestä ja Laine on punakaartin salainen järjestäjä. Kokkolan esikunta oli vallan hämmästynyt sellaisista tiedoista. Illalla näimme kun Lainetta ja Isomäkeä vietiin seurahuoneelle päin, toisen vasen, toisen oikea käsi samoissa raudoissa kantaein Isomäen kapsäkkiä. Kello 10 jälkeen samana iltana näimme Isomäkeä ja Lainetta vietävän torn läpi ja useita pyssymiehiä mukana, kumpikin olivat nyt vapaina. Aavistimme jotakin pahaa tapahtuvan. Isomäki oli muutamia päiviä aikaisemmin saanut Jämsästä morsiameltaan kirjeen jossa oli varotettu Jämsään tulemasta. Yöllä 11-12 välillä olivat muutamat kuulleet useita laukauksia hautausmaalta päin. Seuraavana aamuna saimmekin tietää, että hautausmaan lähellä oli tapahtunut heidän surmansa. Isomäki oli päässyt karkuun, mutta Laine oli kaatunut. 21 pnä kerrottiin, että Isomäki on uudelleen vangittu, mutta on hyvässä turvassa ja Jämsän esikunnan miehet on vangittu ja tulevat syytteeseen viattoman miehen ampumisesta.

Tähän loppuivat Kokkolassa tehdyt muistiinpanot. 

1/9 Nyt olen ollut kuukauden kotona ja jatkan muistoja. 

....jatkuu huomenna.... Nimittäin ei tarina tähän lopu, vaan vielä on edessä Tammisaaren vankihelvetti...

Kuvassa on mahdollisesti Amanda Korhonen lapsenlapsensa kanssa n. 1930. Mathaako taustalla olla rakenteilla/remontoitavana oleva Riitialan työväentalo?

Sain kuvan Kouvolan pikkuserkulta, jonka kanssa aprikoimme just, että olisko Mandi. Lapsi on serkun isä.